Ensimmäinen pääte toimimaan

Kiinnitin TeleWell:in kytkimen eth1:seen, jotta pääsisin testaamaan LTSP-clientin käynnistystä.Ajattelin ensin kokeilla kannettavaa, IBM T43 olisi sopiva testipääte, onhan se ibari niin standardi...Piuhat kiinni läppäriin, Bios -asetukset kuntoon käynnistysjärjestyksen osalta ja käynnistämään. Ensimmäinen käynnistysyritys pysähtyi kuin seinään eikä mitään tapahtunut. Tarkistin vielä huolellisesti palvelimen verkkoasetukset ja löysinkin pienen ristiriidan eth1:n ja dhcp.conf -tiedoston välillä. Korjasin virheen ja koska verkkoasetuksia oli muutettu, päivitin pääteympäristön ssh-avaimet komennolla sudo ltsp-update-sshkeys  .Käynnistin taas kannettavan ja BINGO, image alkoi latautua läppäriin. Seurasin jännittyneen käynnistyksen etenemistä ja odotin, mitä tapahtuu. Yhtäkkiä kannettavan näyttö alkoi pätkiä ja vilkkua ja ruudulla vilahteli himmeästi jokin teksti, jossa luki: Invalid Card Number. Olin hetken aikaa uusavuton, kunnes päätin etsiä netistä ratkaisua ongelmaan. Aikani selailtuani löysinkin Asmo Koskisen vihjeen, jonka mukaan 3D -tehosteita käyttävä Gnome -laajennus Compiz aiheuttaa T43:n kokemia ongelmia. Poistin Compizin yhdellä käskyllä:

sudo apt-get remove --purge gnome-screensaver compiz 

Käynnistin IBM:n uudelleen ja JES! Pääte heräsi henkiin ja päästi minut kirjautumaan.
Kirjauduin sisään ja nautiskelin nätistä työpöydästä. Testasin sovellusten ja varsinkin verkon
toimintaa. Kaikki näytti pelaavan hienosti!

Verkkoasetukset kuntoon

Olin tutustunut jo etukäteen siihen, miten Ubuntu LTSP-palvelimen verkkokortit kannattaa konfiguroida. Eli eth0 pitäisi pointata ulospäin ja eth1 palvelisi lähiverkkoa. Aloin muokata tiedostoa /etc/network/interfaces ja pienen säädön jälkeen onnistuin asettamaan oikeat arvot verkkokorteille. Hetki meni, ennen kuin löysin, miten Ubuntun verkko käynnistetään uudelleen, mutta löytyihän se lopulta:
sudo /etc/init.d/networking restart
Itse LTSP:n asennus sujui muutamalla käskyllä. Olin hämmästynyt asennuksen helppoudesta. Dhcp -palvelimen määrittelytiedosto piti vielä muokata vastaamaan sisäverkkoni asetuksia. Ja tietysti dhcp3 -palvelin piti käynnistää myös uudelleen.
Nimipalvelinasetukset piti myös käydä laittamassa paikalleen tiedostoon /etc/resolv.conf. Pingaustesti sekä IP-osoitteella että domain -nimellä varmisti, että verkko toimii oikein.

Palvelimen asennus

Päätin asentaa Proliantiin Ubuntu 10.04 Server -jakelun ihan kotona. Koska Ubuntun asennus hakee paljon kamaa verkosta, oli mielekkäämpää ja nopeampaa tehdä asennus rauhassa kotini työhuoneessa. Onhan meillä sentään Internet -yhteyden nopeus 8 Mb/s, kun se koulussa on vain 2 Mb/s.
Töppelit kiinni koneeseen, asennusCD sisään ja menoksi. Ubuntun asennus on aika loogista ja suoraviivaista työtä. RAID:in asennus piti tehdä rauhassa ja siihen paloi aikaa varmaankin puoli tuntia. En ollut ennen tehnyt softaraidin asennusta, joten piti vähän tutkia, miten se oikein tehdään. RautaRaid olisi tietty ollut nopeampi, mutta valitettavasti HP:n käyttämä Raid ei toimi ainakaan Ubuntussa.
Paketit päätin asentaa manuaalisesti ja siihenkin paloi aikaa jonnin verran. Mutta sainpahan koneeseen heti asennusvaiheessa kaipaamani ohjelmistot. Yksi suosikeistani on Midnight Commander, näppärä tiedostonhallintasovellus ja editori, jota ensimmäisen kerran käytin jo vuonna 2001.
Asennus meni hienosti läpi ja kone käynnistyi ensimmäisen kerran. Jostain syystä näppäimistöasettelu ja kieli eivät tallentuneet buutin jälkeen, joten jouduin säätämään ne paikalleen. Muuten kaikki näytti pelaavan oikein, myös softaraid.

Palvelimen hankinta

Tutkin eri vaihtoehtoja LTSP-palvelinraudan hankkimiseksi. Saimme Businessforum:ista tarjouksen HP Proliant ml110 G6 -palvelimesta. Koneessa tulisi mukana neljä kiintolevyä, 2x250Gt ja 2x1000Gt sekä 10Gt RAM-muistia. Verkkokortteja olisi peräti kolme. HP tekisi palvelimen esiasennuksen ja myöntäisi kolmen vuoden onsite -takuun neljän tunnin vasteella. Ei paha. Varmistettuani palvelimen soveltuvuuden Ubuntu 10.04 Server LTSP -palvelimeksi hyväksyimme tarjouksen.
Kone tuli kolmen arkipäivän kuluttua tilauksesta. Nopeaa toimintaa HP!

LTSP:n käyttöönotto Hämeenkosken koulussa

Tämän blogin tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miten Linux Terminal Server Project:in eli LTSP:n käyttöönotto sujuu Hämeenkosken uudessa koulussa. Kerron käyttöönoton eri vaiheista, vastaan tulleista ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisuista. Yritän tuoda esille LTSP-ratkaisun hyviä ja huonoja puolia. Blogi on tarkoitettu ensisijaisesti sinulle, joka olet kiinnostunut Linuxin käytöstä koulussa tai oppilaitoksessa. Blogi toimii samalla dokumentaationa paitsi itselleni, myös niille, jotka tulevat työskentelemään kouluni tietojärjestelmien parissa.

Ympäristön kuvaus

Hämeenkosken koulu on pienehkö n. 130 oppilaan alakoulu. Uusi koulurakennus valmistui elokuussa 2011 ja rakentamisen yhteydessä kunta panosti vahvasti opetusteknologiaan. Jokaisessa luokassa on kosketuksen tunnistava SmartBoard -esitystaulu, kiinteä dataprojektori, dokumenttikamera, kannettava tietokone telakointiasemalla, laadukkaat kaiuttimet sekä USB-digi-TV. Jokaisessa luokassa on myös 1-2 tietokonetta oppilaskäyttöön. Koulussa on TVT-opetusta varten oma ATK-luokka, johon mahtuu n. 20 oppilasta. Muutama vuosi sitten koululle hankittiin 15 kannettavaa, joissa pyörii Windows XP. Koulun sisäinen verkko on nopea, kytkinten välinen nopeus on gigabit -tasolla ja koneiden ja kytkimien välillä on 10/100 nopeus. Liikenne menee ulospäin kunnanviraston kautta, jonne koululta on valokuituyhteys. Virastolta eteenpäin yhteys on edelleen kuparin varassa, mutta tähän hitautta tuovaan ongelmaan pyritään löytämään tulevaisuudessa ratkaisu.